Vuosi saarella

Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu

Tammikuu

Kymmenes kuukausi saarella

Pakkaspäivän auringonlaskussa kimalteleva jäämuodostelma.
Laskevan auringon valaisema metsä.
Talviyö ja avaruus.
Auringonlasku ja jäljet rannalla.

Tammikuu alkoi odottavissa tunnelmissa. Kuukausia kestänyt syksyinen jakso kovine tuulineen ja vesisateineen oli jo tullut tutuksi. Tammikuun toisena päivänä jätin lumettoman saaren taakseni ja lähdin hoitamaan asioita kaupunkiin. Kun illan sinertäessä palasin takaisin, vastassa oli lumoava näky - luminen soutuvene odotteli rannalla ja saari oli kauttaaltaan lumen peitossa. Merikin oli paikoin jäätynyt. Se olikin viimeinen kerta, kun kulku saarelle onnistui soutuveneellä.

Vaatimaton tupani sinisen hetken aikaan.
Luminen soutuvene odottamassa rannalla.
Räntäsade ja tuvan valaisema metsä.
Jäätynyttä merta ennen lumien saapumista. Minun ja supikoiran jälkiä.

Alkukuusta lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin, jonka takia kulkuni mantereelle estyi kahdeksi viikoksi. Lopulta kunnon talvi saapui pakkasineen ja pysyvine lumineen. Pakkasta olikin välillä melko reippaasti, mittarin näyttäessä jopa 24 pakkasastetta. Luntakin satoi lähes puoli metriä. Kovien pakkasten myötä näkyi joutsenauroja lentämässä saaren yli. Jäätyneestä merestä ei löydy syötävää.

Valkea hetki rannalla.
Tykkylunta puissa ja aurinko.
Kuurankukkia jäällä.
Supikoiran jäljet johtavat rannalle.
Kaunis loppupäivän valo ja yksinäinen rantakuusi.
Seesteinen auringonlasku.

Kun lumi peittää maan, eläinten kulkureitit ovat helposti nähtävillä. Ne kertovat tarinaa siitä, miten supikoira käy tutkimassa tupaa ja pihan lähistöä ja miten hiiret ja myyrät ulkoilevat ravintoa etsien, palatakseen pian takaisin koloihinsa. Jäljet kertoivat myös jäniksen ja peuran vierailleen saarella.

Koskematon ranta usvaisena iltapäivänä.
Jään kuvioita.
Topografinen kartta lumessa.
Kuurankukka ikkunan sisäpuolella kovan pakkaspäivän aamuna.
Oksien tanssi.

Runsas lumi on kaunistus, mutta samalla se vaikeuttaa saarella liikkumista huomattavasti. Puolimetrisessä hangessa käveleminen kamerarepun kanssa saaren toiselle puolelle ja takaisin tuntui melko raskaalta. Samalla on kuitenkin todella hieno tunne tehdä omat polkunsa koskemattomaan lumeen. Polkujen paikkaa tulikin harkittua tarkkaan. Enhän haluaisi pilata tulevaa maisemakuvaa poukkoilevilla jalanjäljilläni.

Nuoskalunta katolla juuri ennen tipahtamistaan.
Myrskyinen ilta ja jääkuvioita meressä.
Kuuraa oksissa.
Kuurainen maisema pilvisen päivän lempeässä valossa.
Joutsenaura lentämässä etelämpään.

Loppukuusta pakkanen hellitti hetkeksi ja vesisade sulatti osan lumesta. Raskas lumi tippui katolta maahan järisyttäen tupaa. Sen jälkeen taas pakasti ja raikkaan talviset tunnelmat jatkuivat lumisateiden merkeissä.

Lumi koristi maisemia läpi tammikuun, mutta aurinko näyttäytyi vain harvoin. Ne muutamat hetket olivatkin helposti kuukauden kohokohtia. Kuten myös erityinen öinen hetki, jolloin tähdet loistivat pilvien lomasta hetken aikaa, peittyäkseen pian taas pilvipeitteen taakse.

Aukea kohta meressä muodosti merisumua kovassa pakkasessa.
Kohonnut merenpinta näkyi paljaana kohtana meressä.
Koskematon lumi rannalla auringonlaskun jälkeen.
Punainen auringonlasku laiturilta.





Pasi Markkanen
pmmarkkanen@gmail.com


Asun vuoden saarella ja kuvaan joka päivä. Saarivuoden lopuksi lahjoitan vuoden työpanokseni luonnonsuojelun käyttöön. Projekti on mahdollinen vain tukijoiden avulla. Tue projektia kolmella euroa, niin näet lisää kuvia ja tarinoita sekä mahdollistat projektin jatkamisen.




Seuraa hanketta:

Youtube @pmmarkkanen

Patreon @pmmarkkanen

Facebook.com/vuosisaarella

Instagram.com/pmmarkkanen



Jaa sivu:

WhatsApp